Kannattaako kuormalava ostaa vai vuokrata?

Kuormalavat voi hankkia kolmella tavalla: ostaa omaksi, vuokrata poolijärjestelmästä tai käyttää vaihto- ja panttijärjestelmää. Kumpi tulee halvemmaksi riippuu siitä, miten paljon ja miten pitkään lavoja tarvitset ja palautuvatko ne takaisin. Käymme tässä läpi kaikkien mallien kulut, edut ja sudenkuopat, näytämme miten lasket takaisinmaksuajan omilla luvuillasi, ja kerromme suoraan milloin kumpikin kannattaa.

Kolme tapaa hankkia kuormalavat

Keskustelu käydään usein pelkkänä osta vai vuokraa -kysymyksenä, mutta käytännössä vaihtoehtoja on kolme. Ne eroavat toisistaan siinä, kuka omistaa lavan ja mitä lavalle tapahtuu kierron päätteeksi.

Moni yritys käyttää näitä rinnakkain: perusmäärä omia lavoja, poolilavat tiettyyn asiakasketjuun ja vaihtojärjestelmä kotimaan kuljetuksissa. Käymme jokaisen läpi erikseen.

Mitä kuormalavan vuokraus tarkoittaa?

Vuokrauksessa et omista lavoja vaan maksat niiden käytöstä. Yleisin muoto on niin sanottu poolijärjestelmä, jossa palveluntarjoaja omistaa suuren lavakannan ja laskuttaa käytön ajan tai määrän mukaan. Tunnettuja poolitoimijoita ovat esimerkiksi CHEP ja LPR, joiden lavat tunnistaa värillisistä maalauksista: CHEPin lavat ovat sinisiä ja LPR:n punaisia.

Vuokralava palautuu kierron päätteeksi takaisin pooliin, ja huolto sekä korjaus kuuluvat palveluntarjoajalle. Käytännössä maksat siis tilaustyyppisesti lavojen käytöstä etkä sido pääomaa itse lavoihin. Laskutus perustuu yleensä joko kiertojen määrään tai siihen, kuinka kauan lava on hallussasi.

Tärkein ero ostamiseen ei ole hinta vaan omistus. Poolilava on aina jonkun muun omaisuutta, ja se pitää palauttaa. Jos lava katoaa, siitä laskutetaan.

Mikä CHEP-lava on?

CHEP on kansainvälinen lavapoolitoimija, jonka siniset lavat näkyvät erityisesti päivittäistavarakaupan toimitusketjuissa. CHEP-lava ei ole oma lavatyyppinsä samalla tavalla kuin EUR- tai FIN-lava, vaan kyse on tavallisista vakiomittaisista lavoista, jotka on maalattu sinisiksi ja jotka kuuluvat CHEPin omistamaan kiertoon.

Mitat vastaavat yleisiä vakiokokoja. Lavakoot ja niiden käyttökohteet käydään tarkemmin läpi artikkelissa kuormalavojen koot ja mitat.

Olennaista on muistaa, että sinistä CHEP-lavaa ei saa myydä eteenpäin eikä pitää omanaan, koska se on CHEPin omaisuutta. Jos varastoosi kertyy sinisiä lavoja, ne kuuluvat palauttaa pooliin. Tämä on yleinen sekaannuksen aihe: yritys luulee saaneensa lavat omakseen ja huomaa myöhemmin, että niistä laskutetaan.

Mitä ostaminen tarkoittaa?

Ostettuna lava on yrityksesi omaisuutta. Voit käyttää sitä miten haluat, muokata ja pinota vapaasti, etkä ole sidottu palautuksiin tai kiertoaikoihin. Lavat voi ostaa uutena tai käytettynä, ja hinta määräytyy tyypin, koon ja kunnon mukaan.

Ostetun lavan etu näkyy pitkässä juoksussa: kertakulun jälkeen lava on käytössäsi rajattomasti, ja kun sille ei ole enää tarvetta, ehjät lavat voi myydä eteenpäin. Tästä lisää artikkeleissa uusi vai käytetty kuormalava ja kuormalavan hinta.

Käytetty lava on tässä yhtälössä usein ratkaisevassa roolissa. Se maksaa selvästi uutta vähemmän mutta kestää varaston omassa kierrossa ja kotimaan kuljetuksissa yhtä hyvin. Kun ostohinta on matala, myös takaisinmaksuaika lyhenee. Käytetyn lavan kunnon arviointiin on oma ohjeensa artikkelissa mitä käytetystä kuormalavasta kannattaa tarkistaa.

Kuormalavan pantti ja vaihtojärjestelmä

Kolmas malli on vaihtojärjestelmä, jota käytetään erityisesti EUR- ja FIN-lavoissa. Siinä lava ei ole kertakäyttöinen eikä varsinaisesti vuokrattu, vaan se kiertää osapuolten välillä ja vaihdetaan tavaran mukana.

Käytännössä vaihto tapahtuu kahdella tavalla. Kun kuorma toimitetaan, vastaanottaja antaa tilalle saman verran vastaavia ja vastaavankuntoisia lavoja. Jos vaihtoa ei tehdä, lavoista laskutetaan erikseen tai ne kirjataan lavavelaksi, joka tasataan myöhemmin.

Tähän liittyy termi lavapantti. Pantilla tarkoitetaan lavalle asetettua arvoa, joka veloitetaan toimituksen yhteydessä ja hyvitetään, kun vastaava lava palautuu tai vaihdetaan. Pantti ei siis ole vuokraa vaan vakuus siitä, että lava palaa kiertoon. EUR-lavalla ja FIN-lavalla on omat vakiintuneet arvonsa, ja ne vaihtelevat toimijoittain ja lavan kunnon mukaan.

• Pantti veloitetaan lähtevistä lavoista ja hyvitetään palautuvista
• Vaihdettavan lavan pitää olla vastaavaa tyyppiä ja kelvollisessa kunnossa
• Rikkinäistä lavaa ei yleensä hyväksytä vaihdossa, jolloin pantti jää veloitukseksi
• Lavavelka kannattaa seurata kirjanpidossa, koska se on todellista rahaa

Vaihtojärjestelmän vahvuus on, ettei kumpikaan osapuoli sido pääomaa pysyvästi lavoihin. Heikkous on hallinnointi: lavavelan seuranta vaatii kirjanpitoa, ja kuntovaatimuksista syntyy usein erimielisyyttä. Siksi monelle yritykselle on yksinkertaisempaa ostaa oma lavakanta ja myydä ylijäämä pois kuin ylläpitää vaihtosaldoja.

Osto vai vuokraus: nopea vertailu

Milloin vuokraus kannattaa?

Vuokraus voi olla järkevä muutamassa tilanteessa:

• Lyhyt projekti tai kausihuippu. Jos tarvitset paljon lavoja vain hetkeksi, vuokraus säästää sinut isolta kertahankinnalta.
• Suljettu kierto. Jos lavat liikkuvat toistuvasti samojen osapuolten välillä ja palautuvat luotettavasti, poolimalli toimii sujuvasti.
• Asiakas vaatii poolilavaa. Osa kaupan ketjuista edellyttää tiettyä poolilavaa toimituksissa, jolloin valinta on tehty puolestasi.
• Et halua hallinnoida lavoja. Kun huolto, korjaus ja lavakannan seuranta siirtyvät palveluntarjoajalle, oma työ vähenee.

Kääntöpuolena vuokrasta maksetaan niin kauan kuin lavat ovat käytössä, ja hukatuista tai palauttamatta jääneistä lavoista voi tulla lisämaksuja. Poolimalli myös sitoo yrityksen tietyn tyyppisiin lavoihin.

Milloin ostaminen kannattaa?

Useimmille yrityksille ostaminen on käytännöllisin ja edullisin ratkaisu. Se kannattaa erityisesti näissä tilanteissa:

• Tarve on jatkuva. Kun lavoja menee säännöllisesti, kertakulu maksaa itsensä takaisin nopeasti, kun vuokraa ei kerry kuukausi toisensa jälkeen.
• Lavat lähtevät talosta. Jos lavat menevät asiakkaalle eivätkä palaudu, vuokramalli ei sovi. Ostettu lava voi lähteä kuorman mukana ilman huolta palautuksesta.
• Vienti ulkomaille. Vientikuormassa lava ei käytännössä koskaan palaa, joten ostettu ja lämpökäsitelty lava on ainoa toimiva vaihtoehto. Aiheesta lisää artikkelissa lämpökäsitelty kuormalava ja ISPM 15.
• Haluat vapauden. Omaa lavaa saa muokata, sahata kauluksiin sopivaksi tai käyttää vaikka rakenteluun ilman että rikot vuokrasopimusta.
• Haluat karsia kuluja käytetyllä lavalla. Käytetty lava on selvästi uutta edullisempi ja riittää mainiosti varaston omaan kiertoon ja kuljetuksiin.

Näin lasket takaisinmaksuajan

Vertailu kannattaa tehdä omilla luvuilla, koska lavatyyppi, määrä ja kunto vaikuttavat hintaan ratkaisevasti. Laskukaava on yksinkertainen:

Esimerkki: jos yhden lavan kuukausivuokra on kymmenesosa sen ostohinnasta, ostaminen maksaa itsensä takaisin kymmenessä kuukaudessa. Jos vuokra on viidesosa ostohinnasta, takaisinmaksu tapahtuu jo viidessä kuukaudessa. Suhdeluku ratkaisee, ei euromäärä.

Laskelmaan kannattaa lisätä kaksi asiaa, jotka kääntävät sen vielä selvemmin ostamisen eduksi. Ensinnäkin käytetty lava maksaa uutta vähemmän, mikä lyhentää takaisinmaksuaikaa suoraan. Toiseksi ostetusta lavasta saa rahaa takaisin, kun sitä ei enää tarvita.

Tarkat luvut riippuvat aina lavatyypistä, määrästä ja kunnosta, joten paras tapa vertailla on pyytää tarjous ja laskea oma tilanteesi läpi.

Piilokulut, jotka kannattaa huomioida

Pelkkä lava- tai vuokrahinta ei kerro koko totuutta. Jokaisessa mallissa on kuluja, jotka jäävät helposti huomaamatta ensivertailussa.

Vuokrauksessa

• Hukkalavat. Palauttamatta jääneistä tai kadonneista lavoista laskutetaan yleensä erikseen, ja summa voi yllättää.
• Hallinnointi. Lavakierron seuranta, raportointi ja palautusten järjestäminen vievät työaikaa, vaikka huolto kuuluukin palveluntarjoajalle.
• Palautuskuljetukset. Tyhjien lavojen palauttaminen pooliin maksaa rahtia, jota ei aina lasketa mukaan vertailuun.
• Sidonnaisuus. Poolimalli sitoo tiettyyn lavatyyppiin ja sopimusehtoihin, mikä vähentää joustoa.

Ostamisessa

• Varastointi. Omat lavat vievät tilaa, joten mieti mihin varastoit ne käyttöjen välillä.
• Kunnossapito. Ehjä lava kestää pitkään, mutta rikkoutuneet lavat pitää korjata tai poistaa kierrosta. Tässä auttaa se, että ostamme ylijäämän ja käytöstä poistuvat lavat takaisin.

Vaihto- ja panttijärjestelmässä

• Lavavelka. Vaihtamatta jääneet lavat kertyvät saldoksi, joka on todellista rahaa ja joka pitää tasata jossain vaiheessa.
• Kuntoriidat. Vastapuoli ei aina hyväksy vaihdossa annettuja lavoja, jolloin pantti jää veloitukseksi.
• Kirjanpito. Saldojen seuranta vaatii oman prosessinsa, ja ilman sitä hävikki jää huomaamatta.

Kun huomioit nämä, kokonaiskuva tarkentuu. Usein ostamisen piilokulut jäävät vuokrauksen jatkuvia maksuja pienemmiksi, kun lavakanta pidetään ehjänä ja ylimääräiset myydään pois.

Hybridimalli: osta perusmäärä, joustavuus huippuihin

Useimmiten paras ratkaisu ei ole valita vain yhtä mallia. Lavatarve harvoin pysyy tasaisena: sesongit, kampanjat ja projektit nostavat menekkiä hetkellisesti.

Käytännössä toimiva malli on ostaa omaksi se lavamäärä, joka on käytössä ympäri vuoden, ja hoitaa huiput erikseen. Perusmäärän ostaminen poistaa jatkuvan vuokrakulun, ja huippuihin voi hankkia edullisia käytettyjä lavoja, jotka myydään pois sesongin jälkeen.

• Laske pienin lavamäärä, joka on jatkuvasti kierrossa, ja osta se omaksi
• Hanki sesonkihuippuihin käytettyjä lavoja, jotka voi myydä takaisin
• Käytä poolilavoja vain niissä asiakasketjuissa, jotka niitä edellyttävät
• Sovi lavatoimittajan kanssa jatkuvasta toimituksesta ja takaisinostosta

Näin lavakanta joustaa ilman, että maksat tyhjäkäynnistä tai sidot pääomaa lavoihin, jotka seisovat suurimman osan vuodesta.

Näin teet päätöksen: kuusi kysymystä

Vertailu selkiytyy nopeasti, kun vastaat näihin kysymyksiin oman toimintanne osalta.

1. Palautuvatko lavat teille? Jos eivät, vuokraus on käytännössä poissuljettu ja päätös on tehty tässä.
2. Kuinka pitkä tarve on? Alle muutaman kuukauden kertaprojektiin vuokraus voi riittää, jatkuvaan tarpeeseen ei.
3. Kuinka monta lavaa on jatkuvasti kierrossa? Tämä on se määrä, joka kannattaa omistaa itse.
4. Vaatiiko asiakkaanne tiettyä lavaa? Kaupan ketjut voivat edellyttää poolilavaa, jolloin siihen osaan kiertoa ei ole valinnanvaraa.
5. Meneekö lavoja vientiin? Vientilava ei palaa, ja se vaatii ISPM 15 -lämpökäsittelyn, joten se ostetaan.
6. Riittääkö teille käytetty lava? Jos riittää, ostohinta putoaa ja takaisinmaksuaika lyhenee merkittävästi.

Yleisimmät virheet valinnassa

• Verrataan vain kuukausihintaa. Vuokran kuukausihinta näyttää pieneltä, mutta se kerrotaan käyttökuukausilla. Laske aina koko käyttöajan summa.
• Unohdetaan lavan jäännösarvo. Ostettu ehjä lava ei ole kulu vaan omaisuutta, jolla on myyntiarvo. Se muuttaa vertailun lopputulosta.
• Ostetaan uutta, kun käytetty riittäisi. Uusi lava kannattaa vientiin ja näkyvään käyttöön, mutta varaston sisäisessä kierrossa käytetty tekee saman työn halvemmalla.
• Pidetään poolilavoja omina. Sinisiä tai punaisia poolilavoja ei saa myydä eikä varastoida omiin tarpeisiin, ja niistä laskutetaan.
• Ei seurata lavavelkaa. Vaihtojärjestelmässä tasaamaton saldo on rahaa, joka valuu hiljaa pois.
• Ostetaan liian pieni erä kerrallaan. Toimituskulut jakautuvat isommassa erässä pienemmiksi lavaa kohden.

Yhteenveto

Käytännössä valtaosalle yrityksistä ostaminen on joustavin ja kokonaiskuluiltaan edullisin tapa, kun tarve on jatkuvaa. Kun yhdistät uudet ja käytetyt lavat sekä myyt ylijäämän takaisin, saat matalan nettokulun ilman vuokrasidonnaisuutta. Vuokraus ja vaihtojärjestelmä täydentävät tätä siellä, missä lavat oikeasti palautuvat.

Usein kysytyt kysymykset